Dodiin, aika painaa taas pitkästä aikaa kuvia esille. Käväsin tossa 2,5viikon reissun Suomeen leikkauttaan polvee ja sen jälkeen oli tentti-kuukauskin koulussa niin vähän jääny kuvien räpsiminen. Toisaalta toisilla toi tenttiaika oli kiireisempää kun toisilla - mä taisin kuulua jälkimmäiseen porukkaan koska mun stressaus oli aika minimissään verrattuna muihin täällä opiskeleviin.
Meininkihän täältä on muuttunu ihan siitä kun tulin ekaa kertaa. Ilmasto on kuivunu ja lämpötila muuttunu niin, että päivällä on ehkä vieläkin lämpimpämpi välillä, mutta öisin on melkeinpä kylmä (siis about 25+ astetta). Turisteja virtaa kokoaika vaan enemmän ja enemmän - koneita tulee täysinä mutta ilmeisesti ne lähtee aika tyhjinä. Myös noita cruis shippejä kun tuli ehkä yks viikossa maksimissaan ennen niin rupee tulemaan nytten vähintään yks, välillä jopa kolme, päivässä. Sen myötä paikat on tietenkin auenna taas, mutta myös hinnat on hilautunu pilviin. Opiskelijakortilla saa onneks vieläkin hyviä alennuksia, ja yöelämässä toi ei näy ihan hirveesti, kun musta tuntuu että n. 90% tänne tulevista lomailijoista on niin vanhoja että ne on just ja just hengissä. Tai ainakin ne joita näkyy, all inclusive hotellien sisäpuolisesta elämästähän mulla ei oo minkäännäköstä hajua.
Koulusta ja tenteistä muutama sana. Luennot ja tutorialsit (joka viikkoinen asioiden käsittely -tunti) loppui vähän eri aikaan, mutta kaikki ennen tenttejä. Väliin jäi 1-3 viikkoa lukuaikaa/vapaata ennen tenttikuukauden alkua. Tentit oli sitten jaettu suurinpiirtein kuukauden ajalle niin että aamusin ja iltapäivisin oli kahden tunnin tenttejä. Ennen tiettyä päivämäärää piti kerätä examination card, mikä oikeutti yhdessä opiskelijakortin kanssa osallistumaan tenttiin. Netissä oli PDF, jossa oli tentin päivämäärä ja aika. Joka aamu kaikkien päärakkenusten eteen pystytettiin taulu mistä näki missä oma tentti pidetään.
Mun espanjan tentti oli aika överi helppo (ainakin mututuntumalta, tulokset ja uusintamahiksethan on joskus helmikuussa, eli vaihtareille niitä ei ole), mutta sitten mitä muuten kuulin niin tentit oli suhteessa opetukseen aika överivaikeita. Meidän hissan välitentissähän annettiin 6 kysymystä etukäteen joista sai valita yhden, valmistella esseen kotona ja sit se kirjotettiin tentissä. Tentti oli tunnin mittanen, eli kyseessä oli nopeuskisa ja sen testaaminen, kuka osas valmistella sellasen esseen mitä opettaja oletti ja muisti sen ulkoo. Täälläpäin maailmaa ei vaan riittänyt että osas asiat, vaan piti myös opetella lähteet sivunumeroa myöten ulkoota - mun mielestä täysin järjetöntä ajan hukkaa. Mä pääsin välitentistä läpi jollain ihmeen järjellä (sain 42/100pinnaa, kaikki alle 40 oli hylättyjä). 98% kurssista kuulemma reputti sen, ja sillä aikaa kun olin Suomessa niin ne teki jonkun korvaavan tehtävän. Kun annettiin kurssipalautetta niin esitin tälläisen villin idean, että oliskohan opetuksessa jotain parannettavaa tai tentin arvostelussa vähän höllentämisen varaa. Lensin pihalle opettajan halventamisesta.
Lisäks piti kirjottaa 5-10 sivun research essee, eli mennä kirjastoon, ettiä jostain annetusta aiheesta kirjoja ja niiden pohjalta kirjottaa essee. Kirjat on aihealuettain, netistä ei löydy artikkeleita näistä aiheista eikä oikein myöskään oo mitään hakupalvelua että missä kirjassa olis tärkeitä asioita. Opettaja osas vähän neuvoa, muttei halunnut kuulemma tehdä liian helppoa asiasta. Sen jälkeen oli vielä päättötentti, minkä kysymyksiä ei saanut etukäteen. Tentti oli kahden tunnin mittanen ja siihen tuli 6 kysymystä joista 2 piti vastata samaan tyyliin kun väli tentissä, eli oletettiin ihan järjetöntä ulkoaopetettelua.
Tää oli tietenkin vaan mun hissan kurssille. Espanjassa oli välitentti, mikä oli mulle aika helppo kun oli käynyt luennolla, mutta englantia äidinkielenään puhuville se tuntu olevan tosi vaikee. Sen lisäks oli erilliset kuullun ja puhutun tentit ja luettu ja kirjotettu oli yhdistetty yhdeks kahen tunnin tentiks. Kaikista pitää päästä läpi että läpäsee kurssin. Muiden opiskelijoiden kanssa puhuttaessa opetuksen laatu vaihteli ala-arvoisesta (kuten mun hissa, esim. yhdellä jokaviikkoisella tutorialsilla, kun opiskelija esitti omaa suullista vastaustaan sen viikon kysymykseen, opettaja nukahti ja kuorsas kuuluvasti, minkä jälkeen haukkui vastauksen aivan täysin) tosi hyviin ja hyödyllisiin. Tentit ei ikävä kyllä vaihdellu samassa suhteessa. Jos oli ala-arvoista opetusta, niin tentit oli siihen nähden ihan järjettömän vaikeita, käytännössä mahdottomia. Jos taas oli ollut hyvällä kurssilla, niin tentit oli todella vaikeita, mutteivät mahdottomia. Kävi kuitenkin ilmi, että tenteissä pitää tietää mitä opettaja edellyttää ja hyvin yksityiskohtaisiakin asioita, ei riitä että osaa suuria linjoja tai edes asiaa hyvin, jos opettaja ei halua lukea sitä. Eli siis trendi, että opettaja opettaa tentin läpäsyä varten ja opiskelijat opiskelevat vaan sen, millä tietävät pääsevänsä tentin läpi sai vahvasti jatkoa.
Tässä perässä sitten melkonen kuvapläjäys viimesestä muutamasta kuuakaudesta kuvateksteillä höystettyinä, enjoy!
Halloween bileet oli aika käsistä! Jostain syystä täällä on concorde-museo, miss on aito Britis Airwaysin Concorde. No Liquid-nimiset bileet järkättiin siellä. Sisäänpääsyn hintaan sisältyi ilmaset juomat ja paikka oli ihan tapissa - kainny kun bileet oli concorden alla! Ja siis, kuten halloweeniin kuuluu niin nää oli naamiaiset, ja jengi panosti niihin oikeesti! Me haluttiin Nedimin (sinisessä) ja Danielin (Keltasessa), kahden ruotsalaisen vaihtarin, kanssa keksiä jotain porukalla. Piti olla ninja turtselit, mutta ei löydetty niihin mistään kamoja. Päädyttiin sitten Power Rangereihin, mitkä oli menestys, vaikka teippi ei pysynykkään kiinni! Oltiin kuulemma jaetulla toisella sijalla ryhmäasuissa (hävittiin huutoäänestys mm. 16 puolialastomalle miesstripparille jotka tunsi koko saaren - kaverithan tunnetusti hurraa kavereilleen. Olen edelleenkin katkera, koska Jeesus joka voitti yksilökisan sai mm. uuden iPhonen)
Oltiin yks yö chillaamassa biitsillä täydenkuun aikaan. Joskus 3-4 pintaan rupes vaan kilppareita valuun ohi - nää pikkuset oli just kuoritunu ja niitä oli varmasti reilusti yli 100! Ne kuulemma kuoriutuu täydenkuun aikaan ja seuraa kuuta sitten mereen, mutta kun tää oli aika lähellä turistialuetta niin ne rupeskin seuraamaan neonvaloja väärään suuntaan. Autettiin niitä sitten jonkinverran ja kannettiin niitä sinne mereen. (Tää foto on muistaakseni Emmiltä pöllitty)
Perussunnuntai! Uitiin Duanen, Dren, Emmin ja Miian kanssa tollaselle hotellin kelluvalle laiturille ja otettiin rommia ja kookosvettä (aika villi kombo muuten!) mukaan. Rantojahan täällä ei onneks kukaan saa omistaa, mutta tuolla Platinium Coastilla missä noita viiden tähden all inclusive -hotelleja on vieri vieressä sinne voi olla vähän vaikee vaan päästä. Tietyistä paikoista onneks pääsee ja sitten voi uida tohon, eikä ketään tuntunu haittaavan vaikka chillailtiinkin siinä koko päivä aurinkoa nauttien.
Kun tulin takasin niin otin Suomesta snorkalusvälineet mukaan ja käytiin aika paljon Carlisle Bayssa, eli ihan Bridgetownin keskustan viereisellä biitsillä, snorklaamassa. Siihen tuodaan paljon turisteja, ja moni turistikiertoajelu syöttää noita kilpikonnia. Aina kun ne saa ruokaa niin joku konna ilmaantuu mestoille. Eli kun spottaa turistiveneen, niin luultavasti löytyy myös kilpikonnia. Lisäks tiedän ainakin 2 hylyn sijainnin, ja hylyillä on ihan hirveesti fisuja joten siellä on ihan muakava uiskennella. Ensimmäisessä kuvassa kilpikonna, tokassa Flying Fish (Barbadoksen yks omintakeinen kalalaji joka on kuulemma hyvää safkaa ja näkyy muunmuassa yhden dollarin kolikossakin. Tää tosin ei kuulemma oo se perinteisin versio) ja vikassa kuvassa kalakeitto yhdeltä hylyltä.
Carlisle Bayssa on myös mukava paikka nimeltä The Boatyard. Se on biitsirafla/baari, missä ennen oli kanssa yötoimintaa. Nykysin se on kuitenkin vaan päivisin auki. Sinne maksaa 40 Barbadoksen dollaria ineen ja sillä hinnalla saa sitten käyttää kaikkia niiden palveluita (vesitrampat, hyppytornit liaanilla, aurinkotuolit, skimboard, vessat, netti yms.) ja syödä listalta ton neljänkybän edestä. Eli siis käytännössä ne pakottaa vaan käyttämään ton summan niiden safkoihin, muuten mesta on ilmanen. Ja safkakin on hyvää ja kohtuu hintasta verrattuna muihin mestoihin. Tää on myös tosi lähellä noita hylkyjä, eli hyvään päivään kuuluu usein eka snorklaus hylyillä ja sitten syömään ja loikoileen Boatyardille Päivisin tää on yleensä ihan täynnä, mutta neljän-viiden pintaan kun cruise shipit lähtee niin vartin aikana ranta tyhjenee täysin ja jäädään sinne aina Barbados-porukalla yksinämme. (Vika foto pöllitty Nedimiltä joltain muulta päivältä tosin, mutta tälläsiä upeita auringonlaskuja näkee vaikka kuinka usein!)
Barbadoksen itsenäisyyspäivän kunniaks valoja oli vedetty vähän jokapaikkaan, ja Bridgetown oli aika upeennäkönen!
Ei niin tavallinen kuvakulma koulusta! Löydettiin reitti katolle ja siellä tuli chillailtua kavereide kanssa jonkinverran
Hyvää itsenäisyyspäivää, Barbados! Itsenäisyyspäivän sessarit.
Itsenäisyyspäivänä olis ollut vaikka minkälaista bilettä, mutta jotenkin niistä mikään ei lopulta miellyttäny, joten päädyttiin hengailemaan ja juomaan rommia vaan Duanen auton lavalle parkkipaikalle kahden baarin väliin (ja ei, toi auto ei liikkunut kun alvalla oli noin paljon porukkaa - onneks!)
Itärannikolla, Bathsheba nimisessä kylässä, on yks Kelly Slaterin mukaan maailman parhaista surffiaalloista nimeltä Soup Bowl. Siellä järkättiin isot, kansainväliset kolmipäiväset kisat. Käytiin jokapäivä kattelemassa niitä. Surffausta itsessään ei edes tullut katottua niin paljon, mutta meininki oli aika bueno! Ja täällä myös yks Rasta-äijä myy maailmanparhaita soija-burgereita!
Itärannikko on aika vehree!
Hennessy Artistry! Mm. Damian Marley, Quaan Ifrica ja Sizzla oli keikalla. Good times! (Tääkin kuva pöllitty netistä yhdeltä vaihtarilta)
Jostain ilmesty öljynporauslautta länsirannikolle, ihan lähelle rantaa (tää näkymä on mun keittiöstä). Jengi oli aika huolissaan, ja ihan syystäkin. Jos tapahtuis joku katasatrofi, niin heihei jo ennestään huonossa kunnossa oleville koralliriutoille, kilpikonnille, upeille hiekkarannoilel sun muille ja sitä myötä turisteille ja saaren pääasiaselle elinkeinolle. Tää lautta oli onneks menossa Brasiliaan ja pysähty kahdeks viikkoa Barbadokselle vaan vaihtamaan miehistöä. En tosiaan edes tiennyt että öljylauttoja voidaan hinata. Luulin aina että ne rakennetaan pohjaan kiinni...Anyway kun jengi rupes selvittään tätä, niin kävi ilmi, että valtio onkin myöntänyt jollekkin multikansalliselle yhtiölle öljynporauslupia tähän länsirannikolle. Lisäks kun tuolla saarella ajelee, niin saaren keskellä näkyy öljynporausta ja pumppaamista, ei olis uskonu.
Irie all day, every day! Irie on sana jota viljellään usein, tarkottaa Karibian alueella ilmeisesti löyhästi käännettynä "All right". Tässä 246 (Barbadoksen suuntanumero) skate, osa rullaajista yhden hyvän sessarin jälkeen ansaituilla bisseillä.
Juhlittiin Emmin ja Miian kanssa tietenkin myös Suomen itsenäisyyspäivää!
Niinkun jo kirjotin, niin tää on melkonen autoilu kulttuuri, ja esimerkiks surffilautoja ei saa ottaa busseihin, joten auto rupes muodostuun melkein välttämättömäks. Mitä enemmän jengiin tutustu, niin sitä helpommin pääsi tietenkin liikkuun, mutta ei välttämättä sinne mihin halus just sillon kun halus. Päädyin sitten ostamaan ite auton, minkä meinaan myydä kun lähden pois täältä. Onneks kävi ilmi, että yks mun kaveri on kunnon autofriikki ja on säästämässä autoon, mutta sillei oo vielä varaa sellaseen. Ruvettiin sitten katselemaan tollasta, minkä sekin haluis, eli hyvällä säkällä se ostaa sen multa pois kun lähden. Barbadoksen ongelma on vaan, että ei oikein oo mitään halpoja käytettyjä autoja missään foorumilla myynnissä, vaan ne pitää spotata tieltä. Tai Facebookin Marketplacesta. Käytiin aika montaa kattomassa mitkä löydettiin Facebookista, mutta hinta-laatu -suhde ei ollut kohdillaan. Lopulta kun oltiin katsomassa yhdellä korjaamolla yhtä autoo, niin siinä oli vieressä toinen joka näytti hyvältä. Otettiin huoltoäijältä omistajan tiedot ja soitettiin sille ja se lopulta olikin halukas myymään sen. Piti vaan tehdä muutamia muutoksia, menee päivä. No meni 1,5viikkoa, mutta loputla sain auton. Sen jälkeen mun piti vielä käydä hakemassa todistus, että mulla on Suomessa ajokortti ja saan ajaa Barbadoksella (kuukauden olis maksanu kympin, mut niitä sai vaan yhden, joten mun oli otettava satasella vuodeks sellanen) ja hoidettava auto vakuutuksiin. Mun frendi,Dre, onneks hoiti kaiken mulle valmiiks ja otti auton omiin nimiinsä, koska se oli aika paljon halvempaa kun jos mä omistaisin sen. Sit kun kaikki toi oli hoidettu niin piti käydä teetättämässä tarra kilvet (joka kerta kun omistaja vaihtuu niin vaihtuu kilvetkin), löytävä ne kiinni ja päästävä liikkeelle! Tää foto on yhdeltä aamusurffilta kaverin kanssa. Onneks katto lähtee autosta pois että saadaan laudatkin mahtuun ineen sinne!
Mäkin pääsin vihdoin takas laudalle ja polvi kesti hyvinkin! F-spot eli The Foundation-niminen spotti ja Flamingo
Mun pari Suomalaista Frendiä, Leo ja Outi, pamahti mestoille muuten vaan lomalle. Niiden kans sit touhuttiin vaikka mitä, ja niiden vikana päivänä ajettiin saari ympäri nyt kun mulla oli autokin. Myös Emmi ja Miia tuli tietenkin mukaan tälle Makan turistiajelulle. Tää on saaren pohjoisimmasta osasta.
Animal Flover -cave. Oli kyllä aika pettymys, mutta tulipahan käytyä kuitenkin.
Siinä nyt olis se koko mun auto!
Emmin ottama photo Martin Baysta missä käytiin myöhäisellä lounaalla. Hyvää locaalia safkaa kohtuu halvalla ja upeet näkymät! Nähtiin myös kukko joka hengas kissojen kanssa (en tiedä miks ne katit ei syöny sitä) ja söi sille tarjotut kanan tähteet. Tää Barbados on vähän outo...
Kotona
Porukatkin tuli muutamaks päiväks käymään, ennen kun jatkettiin matkaa muille saarille (niistä myöhemmin myöhemmissä blogeissa). Sinä ainoona päivänä kun ne oli koko päivän Barbadoksella niin käytiin ensin tollasella sukellusveneajelulla (siitä sai ihan järjettömän hyvät opiskelija-alennukset!) minkä jälkeen ajettiin saari ympäri. Sukellusvene oli aika mielenkiintonen, en ollukkaan ennen käyny tollain veden alla, vaikka samoja hylkyjä ja fisuja onkin tullu nähtyy jonkinverran. Aika syvälläkin tuli käytyä, mutta toisaalta olihan saman firman jätkät kai löytäny Titanicinkin, että ehkä ne tiesi mitä ne tekee.
Itärannikko on aina yhtä upee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti