IIPS Hostel, Room 222 – Lauantai heinäkuun 16.7.2011 klo 21.21

Vai että viikonloppu, eihän me mihinkää pitemmälle saatu aikaseks lähtee lopulta. Eilen oli tosiaan field visit SPARROW nimiseen mestaan, joku picture and sound archive of woman research. Aika pirun puuduttava päivä! Pyörittiin hetki siinä minkä jälkeen katottiin 2,5h leffa paikallisten sukupuolileikkauksen läpikäyneiden elämästä mikä oli tehty niin pirun puuduttavasti kun mahdollista. Sen jälkeen lounas ja toinen leffa, tytöstä joka oppi ajaan pyörällä, jee. Kaikista upeinta että kun meillä veny puoltuntia pitempään kun piti niin bussikuskin työpäivä oli loppunu ja se oli lähteny vetään. No eikait siinä, sullouduttiin takseihin ja otettiin 2,5h kotiin – matkaa ehkä 40km? Ja oli hieno nähdä kuinka meidän kurssin koordinaattori, joka me ollaan ristitty herra huutajaks koska se huutaa kaikkien päälle omat asiansa ja jonka olis tarkotus opettaa meille gender issuesta, mistä tää kurssi on, niin kaveri kuitenkin löi ihan rutiinilla nuorta kerjäläis tyttöö. Sen lisäks koska oli meitä oli 5 taksia ja vaan 4 staff-memberiä niin se olis halunnu et joko mä tai Mikko, miehiä kun ollaan, oltais menty yhteen tyttöjen taksiin eikä samaan. Eihän tytöt osaa löytää kotiin yksin, eihän? Kaveri ei myöskään puhu tytöille ruokapöydässä esim vaan puhuttelee mua ja Mikkoo aina tyttöjen asioista. Hieno mies. No saatiin kuitenkin safkaa ja päätettiin lähtee kuuden hengen voimin vähän viihteelle. Lähistöllä on ilmeisesti yks baari, johon me totta kai suunnattiin. Mesta oli mulle ”vähän” liian fiinin olonen – ohjattiin sisään, oli pöytiin tarjoilu totta kai, tuolit vedettiin kun oli istuutumassa, tytöiltä autettiin takit päältä yms. Mun ei varmaan annettais ees kattoa Suomessa tollaseen päin, mutta täällähän toi oli ihan siedettävissä hinnoissa – about samanverran kun Suomessa ehkä. Ja eipä oo valinnanvaraa paljon. Mestassa oli sellanen pieni mielenkiintonen asia että siellä pyöri showpainiminen ja biisit, jotka suomessa sois lähinnä läppäbiiseinä, soi koko illan ja ihan mielettömän kovalla totta kai. Tänää sit yllättäen skipattiin aamupala, tosin mut tultiin herättään 4kertaa ennen kymmentä kysyyn mm. et haluunko aamupalaa, pitäskö siivota ja vihdoin tuotiin SIM-korttikin eli nyt mulle voi soittaa, hintaan 3snt/min Suomestakin (varmaan +ppm) eli ihan OK! Käytiin kuitenkin pyörimässä Chemburin torilla mikä on yhden junapysäkin päässä. Sieltä sai ihan mitä vaan ja käveltiinkin vaan ympäriinsä. Käytiin myös radan ”väärällä puolella”, missä ei ilmeisesti turisteja ollu pahemmin koska meitä seuras samanlainen lauma laksia kun Afrikassa tyypillisesti olis seurannu. Otettiin eka yhdestä ravintolasta jotain juomaa, tarjoilija ei osannu kirjottaa ja sillä oli mielettömän huono lähimuisti niin se otti aina yhden tilauksen, toi sen ja otti seuraavan. Käyhän se niinkin. Lopussa otettiin vielä safkat toisesta raflasta missä oli oikeesti mielettömän hyvät Lassit ja safkat ja sain vihdoin Masala Dosan. Ja minkä kokosen! Huh, ei jaksanu syödä. Mutta törkeen hyvää se oli niin pitkälle kun jakso syödä. Nyt ehkä eka rentouttava ilta kun vois vaan chillata.

 Pieni lounas...

 Herra Huutaja matkalla takas SPARROWiin

 Sain jonkun hyvin kyseenalaisen näkösen, hajusen ja makusen drinkin baarissa kun vähän uskaltauduttiin kokeilemaan että mitähän täältä sais. Mojitot oli onneks ihan pirun hyviä kuitenkin!

 Meidän lähiaseman, Govandi Stationin, Riksa ständi

Ja Chemburin asema, vieressä perus hökkelikylää jota näkyy silmänkantamattomiin kaikkien rautateiden varsilla