28.1.2010

Whitsundays

24.1.2010 klo 17.02

Ai että mä rakastan noita yöbusseja (NOT!). Bussi oli ihan tapissa – joka ikinen penkki täynnä ja ilmastointi taas niin kovalla että olin jäässä vaikka oli farkut ja huppari. No sain ehkä muutaman tunnin unta, ja kun heräsin niin oli joku trooppinen hirmumyrsky käynnissä. Ylitettiin viimeyönä kravun vai kauriin, kumi tällä puolella nyt onkaan, -kääntöpiiri eli tässä ruvetaan oleen taas pikkuhiljaa aika lämpimillä huudeilla. Nousin bussista ja kävelin ihan ärjettömässä rankkasateessa tänne hostellille. Kello joku 9-10 aamulla ja ennen 2 ei pääse tsekkaan sisään, nice. No jätin kamat hostellille sitten ja lähdin käveleen ympäri kaupunkia ja hoitaan asioita. Nyt on sitten Fijin reissukin täysin buukattu ja muuta. Kaupunki on taas niin turistimesta, mutta mukavalla tavalla. Koko kaupunki, tai oikeemmin kylä, koostuu pääasiasa yhdestä rannalla olevasta kadusta jonka varrella on erilaisia pikkukauppoja ja kahviloita sekä totta kai mäkkärit, burger kingit (tai hungry jacks –nimellä se täällä kulkee), subit sun muut ehdottoman tärkeet asiat. Tsekkasin sisään, söin ”aamupalan” ja törmäsin Petteriin, Periin sekä Steviin, ne on tosin kaikki omissa huoneissaan (tai Steve autossa) mutta huudeilla kuitenkin. Ittelläni on niinkin luksusta et sain äskön nukuttua päiväunet – oon 10hengen dormissa ainakin toistaiseks viellä yksin, ei oo ihan hirveetä ryysistä näköjään täälläpäin maailmaa. Enimmät backpackkerit on menny jo kohti etelää koska tähän aikaan vuodesta täällä ilmeisesti alkaa sadekausi ja on liian kosteeta ja kuumaa että olis mukavaa, mutta täähän sopii meikälle, oon saanu meinaan jo aika paljon riittävästi tosta ryysiksestä!

28.1.2010 klo 6.40

Vaihteeks yks niin ihana yöbussi takana. Mutta siis nyt on whitsundays, vai pitäskö sanoa wet sundays, takana. Täällähän tosissaan on nyt virallinen sadekausi, eli ”melko” kosteeta. No ei se mitään, reissua ei oltu onneks peruttu niinkun monen muun, vaan päästiin kruisaileen. Tsekattiin maanantaina hostellista ulos, kamat Steven autoon, nopee kouluhommat vielä mäkissä nettiin ja sit viinakaupan kautta kohti venettä. Veneenä toimi tollanen kiva katamaraani, ja koska meitä oli vaan 24 niin tilaa oli riittävästi (edellisellä oli ollu yli 60 henkee). Miehistönä oli Australialaisen kapteenin lisäks Ruotsalainen jannu ja Iranilainen muija, joka tosin oli asunu Turussa melkein koko ikänsä. Sen lisäks mielenkiintosia tuttavuuksia tältä reissulta oli vihdoinkin yks Aussi jannu, nimeltä Steve. Oli huvittavaa kattoo kun Aussi ja Britti Stevet käyttäyty ihan samalla tavalla – kokoajan bisse kädessä ja jauho paskaa ja piruili muille, hyvällä tapaa tosin. Toinen rento jannu oli joku just eläkkeelle jääny jannu Alaskasta, joka karkaa nykyään joka vuosi Alaskan talvea johonkin reissuun pelkkä reppu selässä, niin hieno kuunnella sen juttuja. Airlie Beachilla oli huutava pula työntekijöistä nyt kun sesonki oli ohi, ja sieltä olis saanu saman tien duunia, itekki olisin kyl jääny tolle laivalle duuniin ihan kohtuu hyvällä palkalla jos olis ollu enemmän aikaa! No jokatapauksessa otettiin vene ja kruisailtiin South Molle –saarelle, joka oli enemmänkin kun joku luksus hotelli kun backpackerrien mesta. Heti saarelle tultaessa laiturin viereen tuli leikkiin delffiini, ei ollu tainnu kukaan meistä nähdä ennen luonnon delffiinin hyppivän omaks ilokseen vaan 2m korkeuteen. Saarella oli ilmaset golf-,tennis-, squashkentät, uima-allas, baari jne. Näköjään siellä on hyvällä kelillä paljon rikkaita jannuja, mutta myös backpackkereille oli omat dormit. Meikä, Steve, Per ja Petter majotuttiin Maryn, Suomalais-Iranilaisen muijan, kans samaan dormiin eli ei muuta kun kamat sisään ja tutkiin saarta vesisateessa, mutta lämpimässä sellasessa. Illan teemana oli tooga-bileet eli lakanat niskaan ja iltapalalle. Mary sai onneks henkilökuntahinnalla juomia, eli hyvin halvalla – ja totta kai me hyödynnettiin se. Siinä sitä sitten illallisen yhteydessä juotiin goonacoladaa – eli siis pinacoladaa tehtynä gooniin, toogat päällä ja pelailtiin juomapelejä keskellä tyhjää hostellia, tä? No mitä se perus yöuinnit toogissa 2 pintaan yöllä ja reenattiin backflippejä, ei ollu helppoo toogat päällä. 3 pintaan unille ja kuudelta ylös, helposti! Aamupala naamariin ja veneelle. Ei ees satanu joten kruisailtiin eka snorklaamaan tonne great barrier reefille. Matkalla nähtiin se saari missä se jannu joka sai ”maailman parhaan työpaikan” joskus tossa syksyllä asu, ois siellä ehkä pystyny just ja just vietään muutaman kuukauden…No snorklaus ei ollu ihan niin nättiä kun ois olettanu, keli vähän kusi jonka takia näkyvyyskin mutta olihan se kuitenkin ehkä just ja just parmepi kun Suomessa. Ainoo vaan että potentiaalisesti tappavien meduusoiden takia piti pitää tolalsta ohutta märkäpukua (jonka vuokrasta laskutettiin $15, ja jos ois halunnu räpylät snorklaus settiin ni ois saanu pulittaa toisen $15). No oliha se kivaa, ja sen jälkee kruisailtiin white haven –beachille. Syötiin eka lounas paatissa minkä jälkeen meidät tiputettiin saarelle josta sit patikoitiin saaren läpi tälle kuuluisalle white haven beachille jonka pitäs olla yks maailman kauneimmista. Taaskin keli kusi, mutta näki kyllä sen potentiaalin. Hiekkaa oli ainakin riittävästi, ja se oli ihan tajuttoman valkosta. Ilmeisesti NASA on ainoo joka sitä hiekkaa saa viedä pois jotain tutkimuksia varten, tai näin meille kerrottiin. Ihan smuutti mesta ja takas veneelle ja 2,5h kruisailu takas kämpille jossa sit taas salakuljetettiin meidän miehistön kehotuksesta juomat huoneeseen ja aloteltiin siellä. Siitä sit illalliselle jonka jälkeen kaikki sano että menee huoneisiinsa ja tulee kohta takas, mutta eipä tullu – eli jäätiin molempien Stevejen ja muiden skandien kanssa yksin – nössöt muualta ei näköjää kestä dokaamista. No eihä siinä mitää kunnon juomapelejä saanu aikaseks mutta oli ihan smuutti juoda goonacoladaa (baarimikko osottautu hullun lepposeks äijäks kun sen pomo ei ollu saarella) ja uida kaatosateessa. Aamulla taas kuudelta ylös ja aamupalalle, chek out hostellista ja laiturille venaileen venettä – hypättiin Aussi Steven kanssa uimaan ja yritettiin saada kaloja kiinni mutta eihän siitä mitää tullu, yllättäen. No kruisailtiin toiselle snorklausmestalle, ei sekään niin hirveen hieno ollu mutta karkas vähän toi kalojen määrä kun jengi rupes ruokkiin niitä. En jaksanu kovin pitkää snorklata mutta päädyin hyppiin veneestä, kivaa hommaa sekin! Kruisailu takas maihin, kamat pois steven autosta, koodaukset eli kavereiden lisäämiset facebookkiin ja kuvien vaihto vieresessä nettikahvillassa nopeeta ennen kun oli aika mun didgeridoo –tunnille. Hullun helmi soitin, näköjään jos sitä osas soittaa ni sai minkälaisia ääniä vaan! Siittä sitten vielä ilalllassille reissun helmien tyyppien kanssa ennen kun otin yöbussin tänne Cairnssiin, josta olin varannu hostellin jossa on netti. Dormit oli täynnä joten mut upgreidattiin 1 hengen huoneeseen samalla hinnalla ja netti toimii nopeesti eli saa varmaa tehtyä kouluhommat ennen kun lennän maanantaina Fijille! Ainoo ongelma vaan että tuolla merellä on joku taifuuni ni katotaa pääsenkö sukeltaan vai en…



Tooga, tooga, tooga...


Whitehaven beach, onko hiekkaa riittävästi?


Perus puluja aamiaisella


Siinä on meidän vene parkittuna snorklausmestoille, ja olihan sieltäkin pakko päästä leiskauttaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti