22.12.2010 klo 22.29 – Club Makokola, Malawi
Nyt on olo kun olis kotona. Aamulla ennen kuutta tapahtuneen herätyksen ja aamupalan jälkeen ei ajeltukkaan, vaan otettiin kävelysafari. Tai ajettiin pieni matka että päästiin hiekkaisalle alueelle, joka oli imeny kaiken edellisinä päivinä sataneen veden ja päästiin käveleen kohtuu kuivina. Autokuskin/oppaan lisäks meille tuli vahvasti aseistettu turvaaja sekä toinen opas mukaan puskaan. Kävely oli kyl hullun piristävää vaihtelua autoiluun nähden: näki asiat ihan uudesta perspektiivistä. Tällä kertaa kiinnitettiin paljon enemmän huomiota kasveihin ja pieniin eliöihin, mutta nähtiin me isojakin eläimiä. Impaloista ja norsuista oli tullu niin rutiinikauraa ajaessa että niihin ei kiinnitetty eilen illalla enää pahemmin huomiota, mutta jalan niitä sai kattella vähä rauhallisemmin – tosin kauempaa (varsinkin norsuja). Myös seeprat pakoili meitä aika myöhään, eli niitä pääsi katteleen läheltä kans. Yks melko mielenkiintonen näky oli norsun pääkallo. Jiilauta se oli iso! Ja kuten tavallista Steveltä, oppaalta tuli tarinaa mistä vaan. Tiesittekö että eläimet syö termiittikekoja niiden sisältämän ravinnon takia? (myös kuulemma raskaana olevat afrikkalaiset äidit tekee tätä). Entä sen, että norsuilla kun hampaat kuluu, niin liukuhihnalta tulee uudet? Tää tapahtuu tosin vaan 6 kertaa, sitten hampaat loppuu ja norsu kuolee nälkään, mutta ne on älykkäitä eli ne huuhtelee ruohon vedessä usein ennen syömistä ettei hampaat kuluis. En mäkään tienny aikasemmin, nyt tiedän. No vähän rupes sateleen, mutta päästiin kuitenkin lähteen takas koneella. International airpot oli melko pieni, eikä paljon kiinnitetty huomiota vaikka turvatarkastuksessa piippaskin. Metallit tosin käskettiin laittaa erikseen mutta kuitenkin piippas, no ei voi mitää. Lento takas Malawiin kesti taas noin tunnin ja taas väisteltiin pilviä ja lennettiin pirun matalalla välillä että päästiin myrskyjen ohi ja pilvien ali. Lilongwesta napattiin porukoitten auto ja lähettiin ajeleen takaspäin. Tiet oli yllättävän hyvässä kunnossa ja liikennettä ei ollu kovin kaoottista, yllättäen! Matkalla pysähdyttiin ostaan ruokatarvikkeita ja dedza potteryssa syömässsä. Muistan että skidinä siellä oli maailman parhaat juustokakut ja olihan se vieläkin ihan hullun hyvää! EN ollukkaan muistanu kuinka käsistä hieno toi droppi tuolta ylängöltä on tänne Afrikan hautavajoamaan. Jengi osas myös rakentaa kylänsä ja peltonsa aika hullun jyrkkille rinteen reunoille. Päästiin tänne porukoitten kämpille joka sijaitsee Club Makin alueella ja heti huomas että porukat on ollu täällä liikaa – ajettiin turistialueen sijaan ”private” arealla jossa tää kämppä on ja kaikki naapurit morjesteli. Kämppä on tällänen kiva 3 makuuhuoneen ja ison olohuoneen pirun sokkeloinen, mutta tuntu heti täysin kodilta.Oli jotenkin kotoisa tunne muutenkin kun suihkussa käydessä suihkuverhoon takertu koppakuoriainen ja pihalla pitää varoo liskoja ja torakoita, welcome back to Africa! Oltiin kaikki aika loppu mutta käytiin ottamassa vielä ilta GTt tossa baarin puolella ja siellä tuli heti omistajat ja työntekijät läpälle, taitaa olla vanhemmat aika locaaleja täällä jo. No miksä siinä, paikka on hieno ja oli niin chilli fiilis taas pimeellä hiekkarannalla järven äärellä kohtuu lämpösessä kelissä kattoa täyskuun nousevan taivaalle. Huomenna ollaan menossa Mumbo Island nimiseen paikkaan jonne pääsee laivalla Cape Maclearilta, tuttu vanhoilta reissuilta – Julle ainakin muistaa! Porukat soitteli tänää ympäriinsä että miten sinne pääsee tällä kelillä omalla autolla (kelihän tosiaan on aika mukava: joku 25 lämpöö ja aika kostee ilma satanu on mutta sitä ei oo luvassa kuulemma muutamaan päivään) ja Club Makin johtaja väitti että sinne pääsee meidänkin pikku autolla, pidetään sormet ristissä!
24.12.2010 klo 22.29 - Club Makokola, Malawi
Tsiigailin illalla sen verran aikaa nousevaa kuuta että nukuin aamulla auringonnoususta huolimatta johonkin kasiin asti, ja linnut tais luulla että mä oon kuollu. Heräsin yhden linnun huutoon ihan pään vierestä mutta mutsi sano että vähän aikasemmin riippumaton naruissa oli ollu molemmissa päädyissä lintuja. Tänään ei aurinko paistanu ihan yhtä paljon kun eilen vaan joka puolelle rannalle kerty ukkospilviä ja jyrinää kuulu taukoomatta. Aamupalan jälkeen painettiin iskän kanssa vähän kiipeileen saaren päälle ja nähtiin vissiin 8 monitor lizardia, osa ihan pirun isojakin. Osa ei jaksanu kiinnittää meihin minkäännäköstä huomiota kun ne kaivo muurahaisia maan alta ruuaks. Oltiin maksettu extra lunch, joten kerettiin vielä käydä snorklaan vähän pitempään ennen lounasta ja botskin lähtöä. Mun kaiken kestävä kamera sano tosin ittensä taas irti, kuvat sain pelatettua ja nyt kuivattelen sitä tossa ja katon että heräiskö se henkiin, toivotaan parasta! Fisuja oli taas ihan hulluna eikä pieni sade haitannu pahemmin. Otettiin paatti takas rannalle, ajettiin taas joku tunti alle 20km ja sit toinen tunti kämpille. Käytiin illasta vielä kääntymässä mangochissa, meikäläisen entisessä kotikaupungissa, ennen kun piti kiiruhtaa jouluillalliselle. Porukoiden Italialainen land lady kutsu meidät perhelounaalle. Siellä sitä istuttiin 22 aikuisin, 6 lapsen ja 4 koiran kanssa saman katon alla syömässä perinteistä Italialaista jouluateriaa. Mulle oli aika tukalat paikat, koska mähän en syö kalaa, ja Italialaisiin tapoihin kuuluu, että jouluaattona syödään pelkkää kalaa ja joulupäivänä pelkkää lihaa. No löysin salaattia, mutta ympärillä tapahtuva keskustelu Italiaks meni jo vähän yli. Onnistuttiin onneks liukeneen sieltä ja käytiin vielä business centerillä chekkaamassa meilit. Taino itse business center ei ollu auki, mutta istuttiin siinä pihalla. Hotellilla oli ihan järejttömät bileet, hirvee musan pauhu kuulu joka suuntaan! Tosin kun käytiin chekkaamassa niin Malawilaiset oli jo väsähtäny, ei sielä ollu montaakaan henkee enää, kaikki oli kuulemma menny jo nukkuun. Vaikka tää on selvästi maan top notch mesta, niin kuitenkin jouluna täällä on melkein aina kuulemma Malawilaisia ja sit UVna Mzunguja eli valkoihosia. Nähtiin myös big ant, mitä en oo ennen nähny. Se on muurahaisen näkönen, mutta about scorpparin kokonen ja kuulemma puree/pistää/jotain – en kokeillut vaan totesin että oli aika tullu kotiin sisälle ja nukkumaan. Huomenna sit taas lisää, oikein hyvää joulua!
25.12.2010 13.05 Club Makokola, Malawi
Dodi, taas istumassa business centterissä, ja tällä kertaa tää on jopa auki. Sain ekat kunnon yöunet ja heräsin vasdta joskus ysin jälkeen, aika smuuttia! Poruakt sano ettei täällä oo koskaa ollu näin hiljasta, ja aika rauhallista onkin. Tai siis tuolla private puolella, hotelli sinäänsä on ihan täynnä. Aamulla huomattiin että joulupukki on tulossa: se paino mestoille: se tuli traktorilla. Oli ehkä vähän kuuma noissa joulupukin kuteissa, koska vaikka täällä onkin kuulemma sadekausi niin lämpöö on kuitenkin yli 27 ja aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta, eli kuuma tulee ja kyl tuo palais heti jos menis yhtään poolille. Nyt istutaan täällä business centterissä koko porukka koodaamassa meilejä ja mä blogia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti