Huhhuh! Ollu niin kiire koulun kanssa San Franciscossa, ettei oo sieltä kerenny päivitteleen mitään! Niistä enemmän myöhemmin, kunhan saan kerättyä kuvia kavereilta.
Joululomaks painettiin tosiaan mun serkun, Roopen, kanssa morjestaan mun porukoita jotka hengailee täällä. En oo jaksanu kovinkaan paljon kirjotella, joten annetaan kuvia kuvien puhua puolestaan.
Roope tuli Suomesta 60 tuntia ja mä jenkeistä 27 tuntia Lilongween eli molemmat oltiin vähän loppu. Siinä vaiheessa ei kuitenkaan vielä riittäny lennot, vaan piti ottaa vika pikkunen kone kämpille. Porukat vuokraa tämmösen ihan semi hienon hotellin alueelta kämppää ja on hyvää pataa hotellin omistajien kanssa. Omistajilla on kone joka lennättää koko sukua eri puolille Malawia hoitamaan bisneksiä. Kone oli tulossa takasin jostain ja kävi tosta Lilongwen kentän kautta, joten se nappas meidät kyytiin. En ollu ennen lentäny, tai ainakaan 20 vuoteen, tota matkaa. Lentohan oli ihan superhieno - matalalta näki aika hienosti sekä järven, että vuoret. Ensimmäisessä kuvassa Roope on tyytyväisenä ensimmäisen Malawin oluensa kanssa jonka jälkeen käveltiin koneelle ja lennettiin Lilongwe-Club Makokola Cirruksella.
Ekat, hyvin ansaitut uinni, Club Makissa
Yks ilta oltiin syömässä viereisessä Intialaisessa, Sun & Sandissa, illallista. Laitettiin pöydät kivasti biitsille ja syötiin tähtitaivaan alla kattellen vastapäätä järveä olevia salamia. Kunnes tietenkin lopulta ukkonen saavutti meidät ja vettä rupes tuleen pikkasen - sadekausi....
Ekana viikonloppuna lähettiin ajaan Livonden luonnonpuistoon, Mvuu-camp nimiselle mestalle. Ensin alotettiin ottamalla yks tyyppi kyytiin Magochin "keskustasta". Samalla mä sain mahiksen käydä kattomassa taloa, missä asuin skidinä, 1993-1995 välillä. Mesta oli ehkä vähän ränsistyny matalaks, mutta kuitenkin ihan entisensä!
Sadekautena mestoille ei voi oikein ajaa, joten otettiin vene. Venereissu jo sinäänsä kävi hienosti ajelusta, kun rannoilla näky hippoja (Mvuu meinaa paikallisella kielellä hippoa), krokoja ja norsuja. Nyt kun sadekausi meinas puskee niskaan, niin norsuilla on enemmän ruokaa eikä niitä näkyny niin paljon, mutta hipot toisaalta nousi maalle niin, että niitä näki rannalla syömässä kokoajan. En oo ennen nähny hippoja ees noin paljon rannalla, joten ihan siistiä.
Illalla käytiin vielä yhellä ajelulla kattelemassa erinäkösiä ötököitä. Nähtiin myös lentoknettä (alla), jossa pitää varoo ettei törmää esim. antilooppeihin! Auringonlaskuks piti tietenkin vetää joen rantaan katteleen eläimiä, joita ei nyt ollu ihan niin paljon koska sadekaudella niillä on muallakin kun joen varrella juomista, ja juomaan drinkkejä länsimaalaiseen tyyliin. Gin Tonic ja ihan OK auringonlasku!
Öisin piti varoo skorppareita!
Aamulla viideltä ylös ja kävelysafarille. Kävelysafarit on musta siisteimpiä. Vaikkei niissä nää ihan niin paljon eläimiä, niin onhan noissa autoissa tullu istuttua, ja kävellen pääsee paljon lähemmäks sitä luontoo. Lisäks aamusin ei ollu onneks liian kuuma kävellä edes. Kävelyn jälkeen mentiin taas autolla ja tällä kertaa syvemmälle puskaan missä tiet oli alkavan sadekauden takia semi sketsit. Mutta olihan se sen arvosta, kun nähtiin muutama aika isokin norsu semiläheltä.
Otettiin vielä lounas mestoilla, jonka aikana rupes kerääntyyn ikävän näkösiä pilviä taivaalle. Ikävän siinä mielessä, että meillä oli vielä tunnin venematka kaikkien kamojen kanssa edessä! Onneks sade alko vasta ihan veneilyn loppumetreillä, eikä sillonkaan vielä kovin kovana. Kun lähettiin ajaan, niin huomattiin kuitenkin, että oli melkonen sade pyyhkässy mestoilta. En muista oonko koskaan nähny peltojen ja kylien tulvivan nin paljoa.
Otettiin yhtenä päivänä Roopen kanssa auto, ja ajettiin Zombaan ja Ku Chave -nimiselle ylängölle. Sieltä otettiin opas ja käveltiin vesiputouksille. Alue oli aika mukava koska se oli niin korkeella, että ilmasto oli miellyttävän viilee ja miljöö koostu pääasiassa havupuista ja maisemat oli taas kerran "ihan OK". Jätkät kävi hakemassa sieltä fillareilla vähän polttopuita, vois ehkä ittelle tehdä tiukkaatommosen lastin vieminen.
Matola, paikallinen julkinen. Ne vedetään usein ihan semisti täyteen, ja puhutaan Afrikkalaisesta täydest, ei semmosesta mihin euroopassa ollaan totuttu.
Käytiin myös vähän kattomassa minkä näkösiä tutkimuksia täällä sitten tehdään. Ekaa kertaa viiteen vuoteen Lungwena-nimisessä kylässä, missä vietettiin kuukaus aikoinaan. Nyt ei tosin oltu siellä kun päivä, ja mikäänhän ei ollu muuttunu. Tai no ehkä tutkimuksen laajuus ja muutama rakennus oli muuttunu, mutta samat ihmeset pyöri vieläkin mestoilla. Oli supermielenkiintosta nähdä kuitenkin miten dataa kerätään ja säilötään ja mitä kaikkee muuta tähän hommaan menee. Ja tietenkin pyöriä vähän noissa perinteisissä afrikkalaisissa kylissä. Vaikka lapsilla kesti hetki tajuta, että iPhone on kamera, niin kun ne tajus sen ne meni edelleen ihan yhtä pähkinöiks kun aina ennenkin!
Lopulta oltiin niin väsyneitä, että todettiin, että tarvitaan yks chillaus biitsipäivä. Kelihän oli kun morsian, ja sen seurauksena tietenkin hyvin palettiin. Normaalistihan en hengaa poolilla tai auringossa, niinkun ei Roopekaan kai pahemmin, mutta hotellin omistaja anto meille sen muutaman vesijetin käyttöön. Ideana helvetin hyvä, mun kannalta toteutuksena ei välttämättä niin hyvä. Ensinäkin toinen jetti ei välttämättä toiminu ihan niinkun piti, joten ajettiin se takas rantaan ja rässättiin toisella. Mähän otin tietenkin pannut ja se oli vika kerta, kun näin mun rakkaita aurinkolaseja. Nyt en sitten nää mitään, koska plehat on malawijärven pohjassa niin syvässä paikkaa, etten päässy pohjaan. No onneks Roope edes palo pahemmin kun minä, eikö vahingonilo oo paras ilo?
Ja viimesenä vielä, että jengi on kyselly kuinka kuuma täällä on. Asteista ja kosteuksista ei oo hajuakaan, mutta tää meidän kynttilä vähän ehdottaa että aika lämmin saattas välillä olla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti