Kenya, New Years & beach party in Diani

Huh, takasin jenkeissä. Olisin hyvin voinut jäädä hetkeks vielä Afrikkaan! Viimenen viikko, vaikkakin oli hektinen, oli aivan pirun upee. Vanhoja sekä uusia kavereita, backpackausta ja upeita bileitä. Fyysisesti viikko imi aika kiitettävästi mehut, mutta henkisesti latas aivan tajuttomalla tavalla. Ehkä sitä nyt jaksaa taas painaa kevään (ainakin seuraavaan reissuun asti) kouluhommia.

Jätettiin siis Roopen kansas Malawi taakse, ja lennettiin Keniaan. Painettiin ICROSSin, kansalaisjärjestön minkä kanssa ollaan oltu jonkinverran tekemissä, päämajalle Ngongin alueelle Nairobin liepeille, missä venattiin seuraavana päivänä Suomesta saapuvia Jullee alias Huumetukkaa  ja Luomasta, joiden kanssa otettiin sitten bussi Mombasaan. Olin laittanu kaverin kuukautta aikasemmin varaamaan meille bussiliput, koska matkapäivät oli aika rajatut ja koko Nairobi tuntuu painavan uudeks vuodeks aina rannikolle. Kenialaiseen tapaan meille kuitenkin päivää ennen bussin lähtöä soitettiin, että matkaa on aikastettu muutamalla tunnilla. Ei siinä sitten muuta kun ihan helvetin aikasin ylös ja taksilla Nairobin kohtuullisen kaoottiselle bussiasemalle. Onnistuttiin pääsemään bussin kyytiin, ja positiiviseks yllätykseks bussi oli ihan superhieno. Millä järjellä Afrikkalaisessa bussissa oli wifi, joka vielä oli paljon nopeempi kun kertaakaan koko aikana, millä järjellä! No loppuhan se ilo lyhyeen heti kun bussi lähti liikkeelle, mutta kuitenkin mainitsemisen arvonen juttu. Muutenhan matka oli oikeestaan semi mukava - ei onneks enempää kun 8h, yhdellä vessa/ruokapysähdyksellä ja nähtiin jopa yks kirahvi ja yks norsu ikkunasta. Ei tässä nyt mitään safareita enään tarvita!

Kameleontti ICROSSin tukikohdassa

Aivan liian aikanen lähtö

Nairobin kaoottinen bussiasema

Ja vihdoin liikkeellä!

Olin löytänyt netistä South Coast Backpackers -nimisen mestan, ja varannut sieltä meille kaikille dormista paikat. Ei tosiaan tuottanu pettymystä, 6/5 tähtee tälle mestalle! Muutaman hullun ranskalaisen omistaja hostelli missä kaikki oli just niinkun backpackereille pitääkin olla! Fiilis kokoajan upee, helppo tutustua jengiin, bileet hyviä ja tottakai kun puhutaan ranskalaisista niin ruoka oli enemmän kun mukiinmenevää siihen hintaan. Ainiin ja tottakai meidän dormin keskellä oli iso Baobab-puu ja biitsi, jossa voi potee darraa/polttaa ittensä auringossa oli aivan vieressä. Sekä mestoilla oli Kenialaiseen tyyliin kunnon eläintarha: koiria, kissoja ja muutama tappaja-kissanpentu vihdyttämässä vieraita. Ei mitään valitettavaa. Paitsi no, että kun oot pamahtanu mestoille ja ruvennu suoraan pitkän matkan jälkeen juhliin, niin trooppinen darra muistuttaa kyllä, että edellisiltana ollaan menty.

 Rääpäle nro. 1

Rääpäle nro. 2

Suoraan pooliin

Kun allasbileet oli loppunu, ni lähettiin viereiseen Forty Thieves -nimiseen baariin. Diani-beachillahan melkein kaikki mestat on luksushotelleja, joissa tietenkin on omat baarit, mutta Forty Thieves rupee oleen jo legenda. Koska se on ainoo tommonen kunnon baari, ja vielä upee semmonen, niin se on aina ihan täynnä nuoria ja bileet on katossa. Tanssilattia jossa on kunnon bileet on ihan rannan vieressä ja alkoholi virtaa - käy!

Myös seuraavan aamun darra käy, vois kai sitä huonompikin näkymä olla herätä? Ainoo vika on, että hyttysverkon alta yläsängystä oli ihan pirun vaikee päästä pois ja tropiikissa kun ollaan, niin hikoilu on ihan kohtuullista

Päässä flippas darran takia niin rajusti, et mentiin ihan katolleen näköjään!

Nykyajan reppureissarit...Tää näky on tuttu jokasesta hostellista, yhdestä kulmasta mistä saa sähköö niin kaikki pitää saada ladattua. Täällä hostellissa tosin omistajat oli tajunnu sen, ja laittanu jakorasioita riittävästi valmiiks!

Ja siis uuttavuotta vartenhan me tonne lähettiin, joten se oli tottakai pääpäivä (vaikka muutkin oli melkosia bileiltoja). Ja mitä olis uusivuosi tropiikin lämmössä ilman - ööö - jallua! Julle tosin oli lähteny vähän rehvasteleen ja ostanu kolmee tähtee Sheriffin sijasta, mutta ehkä se nyt oli ihan OK tän kerran. Sitten omistajat intoutu tarjoamaan shottiralleja. Täysin OK. Siitähän ei voinu seurata mitään muuta kun allasbileet, sekin ihan OK. Paitsi, että seuraavana päivän puhdas allas olis ollut kiva hengata, mutta ehkä noi  bileet oli sen arvoset, ettei ollu sitä allasta sitten puhtaana. Voitiinhan me aina mennä poteen darraa rannallekkin! Sekin kai vois olla huonommin?

Ja ne bileet sitten...Mähän olin täällä muutama vuos sitten, ja sillon bileet oli ihan käsistä! Nyt kuulemma pääbileet siirretty etelämpään, ettei täällä olis isoja bileitä. niin varmaa. Olihan tuo nyt joku perus 10 000 henkee rannalla/välittömässä tuntumassa, eli ehkä ennemmin vastais suomen festareita kun normi bileitä. Esiintymislavojakin oli peräti kaks. En muista ikinä bileitä, joissa oisin ostanu koko rahalla melkein vettä. Oli niin tajuttoman kuuma ja kun reivas tuolla ni hiki vaan valu, mutta onneks tajuttiin juoda sitä vettä - ja paljon! Sitten vaan auringonnousuks tuktukilla hirveetä kyytiä viereiselle biitsille chillaan ja kasilta aamulla unille. Tämmösen keissin jälkeen darra olis voinu olla huomattavasti pahempi, vesi voitehista vanhin! Mulla olis upeeta videomateriaaliakin bileistä, mutta tää palvelin ei suostu uploadaan niitä! Joudutaan tyytymään siis vaan kuviin ja mun sanaan siitä, että bileet oli aivan tajuttoman eeppiset.

Jallua Keniassa, käy

Ranskalainen näkemys "Fisusta". Ei maistunut hyvältä, mutta toimi

Huumetukka ja allasbileet!

Tottakai 10 000 hengen festareilta pitää päästä rannalle uusien ja vanhojen kavereiden kanssa

Ja mitkä bileet ne muka olis jos siellä ei olis kameleita, tä?

Tuktukilla hirveetä rallia kotio

Vuoden eka auringonnousu!

Vuoden eka biitsihengaus

Jopa kotimatka oli huomattavasti kivuttomampi, kun mitä sen olis pitänyt olla. Vaikkakin silmistä rupes näkyyn jo ehkä pikkuhiljaa se, että juhlittu ja reissattu on muutama päivä liikaa, niin homma meni ilman kommelluksia, ainakin meidän osalta. Ensin bussissa ruvetaan soitteleen että ollaanko hengissä koska sekä Suomessa, että jopa BBC uutisoi, että Dianissa on heitelty kranaatteja baariin. Onneks uutisista poiketen, mesta ei ollut mikään turistien suosima paikka eikä mekään oltu siellä. Paikallisethan ohitti ton vaan olan kohautuksella ja toteemalla että "onhan näitä nähty, noi oli huonoja, ite tehtyjä, kranaatteja vaan". Aha, kranaatit baarissa ihan täysin normihommaa. Hyökkäyksen aikaan me oltiin taksissa menossa takas Mombasaan bussille, jonne ihme kyllä päästiinkin. Mitä nyt taksikuski nukahti matkalla rattiin ja käytiin melkein ojassa (jätkä kuittas sen meidän viaks kutakuinkin. Kun se tuli hakeen meitä niin se kysy onks meillä purkkaa. Ei ollu. Kun se pikku torkahtamisen jälkeen veti meidät takas tielle, jannu totes vaa että "I need gum". Ei muuta. Sen jälkeen juteltiin sille aika huolella koko matka asemalle). Bussissa heräsin siihen, että bussi tekee U-käännöstä. WTF? No ilmeisesti oltiin vaan missattu ensimmäinen tankkausmesta johon ajettiin takas hakeen aamupalaa. Sit kun lähdettiin takasin tielle niin nähtiin kuinka bussi ja rekka oli ajanu ihan justiinsa kolarin. Luultavasti ilman aamupalasäätöö me oltais oltu kolarissa, huh! Päästiin kuitenkin kommelluksitta perille ja meikäläinen kerkes lennolle ja takas jenkkeihin asti jättäen noi muut sankarit vielä Keniaan kuvaileen, josta varmaan esim. Jullen blogista löytyy matskuu jatkossa.

Kisut nukahti

Vähä rupes oleen pikkuhiljaa loppu toho reissaukseen

Ei voi kun olla tyytyväinen, ettei ollut ite osallisena tässä. Voi olla ettei olis siinä vaiheessa enään kerenny ihan lennolle.

 

Lounastauko ja jotain hyvin kyseenalaista ruokaa

Jätkät jäi vielä eläintarhalle A.K.A. ICROSSin päämajalle Ngongiin, josta ne tekee täsmäiskuja muualle, kun meikäläinen lähti takas jenkkeihin kouluun!